Råston seutu 2002
Peeran parkkipaikalla oli tosissaan tungosta, pääasiassa Norjan ja Ruotsin kilvillä olevia autoja oli
kolmatta kymmentä. Suurin osa luultavammin hilloja poimimassa. Riippusiltaa Ruotsin puolelle, josta matka
jatkui kohti tuntureita ja kalaisia vesiä.
Heti ensimmäseltä joelta isä sai muutaman pienen tammukan. Ensimmäiseltä järveltä saatiin muutama harjus, suurimman
ollessa vain 35 senttinen. Maisemat oli hienoja ja matkaa suunniteltuun telttapaikkaan ei enää ollut pitkästi. Maasto oli suht
koht helppokulkuista, muutamat kivikot hidastivat hieman liikkumista.
Serkku Tommy oli maininnut, että alueella ei liiemmin hyviä telttapaikkoja ole, ja siltä se kyllä vaikuttikin.
Tasaisia hyviä telttapaikkoja ei matkan varrella hirveän montaa ollut. Kuitenkin löysimme aivan loistavan telttapaikan harjun päältä
aivan järven rannalta. Järveltä ei edes kovin lujaa tuullut, sen verran kuitenkin että katsoimme parhaaksi laittaa kiviä teltan liepeitten
päälle.
Toisella järvellä harjukset olivat kookkaampia kuin ensimmäsellä. Suurimmaksi jäi kuitenkin vain 47/700, jonka rannalle sai Timo.
Minä en sentään kauas jäänyt, kun isoin oli 46,5 senttinen. Kuvassa oleva noin 40 senttinen harjus oli sitä vakio kokoa. Suurin
osa harjuksista oli välillä 35 - 45 senttiä ja niitä tuntui olevan järvessä vaikka kuinka paljon. Paras viehe harjukselle oli Lotto-lippa, etenkin
punaiset sävyt.
Seuraavana päivänä oli tarkoitus käydä päivä mutkin katsomassa vähän ylempänä olevia järviä, jos onkeen tarttuisi
rautukin. Paikoin kivikkoa oli pitkästi ja kumppareilla liikuttaessa piti olla varovainen, ettei nilkat mene. Sen verran mulla
nilkka taittuikin, että vähän se mustu, mutta kyllä sillä hyvin silti pystyi vielä kävelemään. Vaikka olenkin vannoutunut kumpparin
käyttäjä, niin nyt täytyy myöntää, että pitkävartinen vaelluskenkä olisi ollut parempi vaihtoehto. Ensimmäiselle järvelle päästiin, josta
tuli ainoastaan
yksi varma tärppi. Järvi oli pieni, mutta hirmu syvä ja kirkasvetinen. Kala jäi mysteeriksi, mutta ilmeisemmin se oli rautu.
Toiselle järvelle oli tosi hankala mennä, kun piti pomppia isojen kivien päällä. Kivet ylettyivät aivan rantaan asti. Melkoiset kuumaisemat
ympäröivät järveä. Järvi oli myös syvä ja kirkasvetinen, niin kuin varmaan monet monet järvet Råston alueella. Isä kerkesi vain muutaman
heiton puna-mustaa Lottoa järveen nakata, kun oli jo kala kiinni. Kala vaikutti hyvin vahvalta, joten mistään pienestä yksilöstä ei ollut
kyse. Hetken päästä näkyviin tulikin todella komean kokoinen rautu.
Kalan saaminen rantaan oli kevyesti sanottuna vaikeaa, koska kivikosta
ei oikein sopivia paikkoja löytynyt, haaviakaan ei ollut matkassa.
Lopulta rautu saatiin rannalle, jossa se pirulainen vielä yritti karata,
mutta kerettiin kuitenkin ottaa kiinni ennen kuin olisi tippunut kivien
väliin. Raudulla oli mittaa 47 senttiä ja painoa 1300 g, aika hyvin
ensimmäiseksi uk-rauduksi.
Kyseinen rautu jäikin ainoaksi koko järvestä. Järven ainoa kala se kuitenkaan ollut, koska isällä oli vielä toinen huomattavasti isompi
kiinni, mutta se pääsi karkuun. Vaihdoimme sitten siiman päähän Rautu-lätkät ja madot koukkuihin. Nämä pelasivatkin sitten paremmin. Parilta
muulta lampareelta isä sai vielä viitisen rautua, joista yksi oli noin kiloinen. Se yksi minkä minä "sain" oli noin puolen kilon paikkeilla. Sain
raudun jo käteeni, mutta se luiskahti irti ilman omaa tahtoani. Se oli sellanen nopea C&R =). Yllätyimme, että saamamme raudut olivat niinkin isoja, yleensähän
saadaan sitä 200-300 gramman rautua.
Illalla minä sitten sairaistuin. Maha meni sekaisin ja telttassa paleli, vaikka isä sanoi, että siellä oli todella lämmin. Iltasyönnillekään
en enää jaksanut. Seuraavana aamuna ei sitten ruoka pysynyt mahassa, joten päätimme lähteä jo pois. Tarkoituksena olisi ollut vielä kiertää kolme
lähijärveä, josko olisi saanut vielä kilon harjuksessakin rikki.
Seuraavalla kerralla sitten käydään nekin kiertämässä.
Yllättävän hyvin silti jaksoin takaisin Peeraan kävellä, vaikkakin olo ei ollut mitenkään
rapia. Vesisateen jälkeen kanjonista
nousi kauniisti sateenkaari.
Joskus on tunturijärvellä veneelläkin soudeltu.
Linkkejä aiheesta
 Ryytyn Tommyn reissu Råston alueelle keväällä
|
